Rototecin tarina:
miten kaikki alkoi?
Rototecin perusti vuonna 2007 Mikko Ojanne yhdessä veljensä Timo Ojanteen kanssa. Nyt 15 vuotta vuotta myöhemmin Rototec on yli 60 000 poratun lämpökaivon kokemuksella Euroopan suurin geoenergia-alan yritys.
Alun perin Mikko Ojanne päätyi geoenergia-alalle onnekkaiden sattumusten kautta.
24-vuotiaana myin Puustellilla keittiöitä Ruotsissa ja tutustuin asiakkaaseeni vesikaivoyrittäjä Lasse Hautaseen. Tulimme hyvin juttuun ja pyysin päästä katsomaan hänen työtään. Lasse kertoi minulle, että maalämpöporauksissa voisi olla tulevaisuus, vaikka niitä oli tehty Ruotsissa jo 40 vuotta, Ojanne muistelee.
Yrityskauppojen kautta Suomen markkinan valloitukseen
Ojanteen yrityksen rakettimainen kasvu herätti Tukholman pörssin First North -listalla olevan ruotsalaisen maalämpöyrityksen huomion. Yrityskaupat tehtiin, ja Ojanne jäi yritykseen palkkajohtajaksi. Kaupantekovaiheessa myyjällä ja ostajilla oli samanlainen ajatus yrityksen tulevaisuudesta, mutta vuoden kuluttua yhteistä visiota ei enää löytynyt. Ojanne halusi kehittää toimintaa eri suuntaan. Ruotsiin muuttaneiden suomalaisvanhempien poika oli onnekseen päättänyt 15-vuotiaana opetella suomen kielen, sillä sille tulisi pian toden teolla tarvetta.
Yrityskaupan ansiosta toteutin oman haaveeni ja sijoitin rahani uudelleen. Minulla oli kilpailukielto Ruotsissa, joten päätin aloittaa energiakaivotoiminnan veljeni Timon kanssa Suomessa.
Suomessa geoenergian kasvu on ollut nopeaa. Ojanteen mukaan kaukolämpö ei esimerkiksi tällä hetkellä pysty kilpailemaan hinnan ja ekologisuuden kanssa. Lämmityksen ja viilennyksen yhdistelmässä maalämmön hyötysuhde on merkittävän hyviä.
Kaukolämmössä hinnan kipuraja on tullut vastaan. Urani alussa tehtävänämme oli viedä omakotitalon öljykattila pois ja hoitaa tilalle toimiva vihreä vaihtoehto eli maalämpö. Kun teknologia ja hyötysuhteet ovat kehittyneet, myös suuremmat kiinteistöt ovat kiinnostuneet samasta.
Geoenergiaa osataan nykyään hyödyntää monipuolisemmin. Kenttä voidaan luoda vähemmällä porauksella ja vähemmällä määrällä maalämpökaivoja, kun kaivot ovat syventyneet ja teknologia kehittynyt. Mutta edelleen perusajatus on sama; maaperästä voidaan kerätä maaviileä kesällä ja jättää maalämpö maahan. Talvella maalämpö käytetään taas lämmitykseen ja jätetään viileys odottamaan kuuman kesän viilennystarpeita.
