Rototec » Mitä geoenergia eli maalämpö ja maaviileä on?

Mitä geoenergia eli maalämpö ja maaviileä on?

Pikalinkit

Geoenergia, tuttavallisemmin maalämpö ja maaviileä, on uusiutuvaa maahan varastoitunutta auringon energiaa, jota saadaan kallioperästä. Maalämmöstä puhuttaessa puhutaan usein lämmityksestä, mutta geoenergia-käsite pitää sisällään sekä maalämmön että maaviileän.

Maalämpö on ympäristöystävällinen, riippumaton ja taloudellisesti kannattava valinta. Se pienentää kiinteistön hiilijalanjälkeä ja riippumattomuutensa ansiosta sen kustannukset ovat hyvin ennustettavissa muihin energiamuotoihin verrattuna.

Maalämmön ja maaviileän ilmastohyödyt

Maalämmön ja maaviileän laajempi hyödyntäminen rakennusten lämmityksessä ja viilennyksessä lisäisi Suomen energiaomavaraisuutta ja vähentäisi samalla riippuvuutta hiilen ja puun käyttämisestä energiantuotannossa sekä ulkomailta tuodusta öljystä. Uusiutuvaan energiaan ja maalämpöön siirtyminen toteuttaa myös Suomen ja EU:n ilmastostrategiaa, jonka tavoitteena on pienentää kokonaisenergiankulutusta ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä.

Lähes puolet Suomen kiinteistöistä lämpiää kaukolämmöllä. Kaukolämmöstä yli 90 % tehdään polttamalla ja siitä lähes 60 % fossiilisilla. Viime vuoden kaukolämmön keskimääräiset päästöt Suomessa olivat 149 g/kWh. Maalämmöllä tuotetun lämmön päästöt ovat 28 g/kWh eli yli viisi kertaa pienemmät kaukolämpöön verrattuna.

Öljystä ja kaukolämmöstä geoenergiaan siirtyvien sekä uudiskohteisiin geoenergian valitsevien kotitalouksien, yritysten, kiinteistöjen ja kuntien määrä on kasvussa, mutta mahdollisuuksia hyödynnetään vielä melko vähän siihen nähden, millainen potentiaali kallioperässämme piilee. Maalämpöön siirtyminen on hyvä valinta niin kukkarolle kuin ympäristöllekin, ja kumppaniksi varsinkin isojen kiinteistöjen geoenergiahankkeissa kannattaa valita asiantunteva Rototec.

Miten maalämpö toimii?

Maalämpöpumppu toimii samalla periaatteella kuin jääkaappi. Tavoitteena on siirtää lämpöä pois kaapin sisältä huoneilmaan. Lämpöpumppu siirtää lämpöä kallioperästä rakennuksen lämpimään käyttöveteen ja vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Lämpöpumpun muodostavat höyrystin, sähkökäyttöinen kompressori, lauhdutin, paisuntaventtiili sekä kylmäaine, jonka kiertoprosessi lämpöpumpussa mahdollistaa järjestelmän toiminnan.

Maalämpöpumpun höyrystin on yhteydessä lämpökaivoon. Höyrystimessä lämpökaivolta putkea pitkin tuleva lämmönkeruuneste luovuttaa lämpönsä kylmäaineelle, joka höyrystyy. Tämän jälkeen kylmäainehöyry puristetaan kompressorissa haluttuun, korkeaan lämpötilaan ja paineeseen. Kompressorin jälkeen kylmäainehöyry muuttuu nesteeksi lauhduttimessa, missä se luovuttaa lämpönsä lämpimään käyttöveteen ja lämmönjakoverkostoon. Lauhduttimesta kylmäaine siirtyy paisuntaventtiiliin, joka alentaa kylmäaineen höyrystimen lämpötila- ja painetasolle.

Kiinteistön viilennys maaviileällä

Kiinteistöjen ja asuntojen viilennys erilaisilla sähkölaitteilla kuluttaa runsaasti energiaa, mikä lisää hiilidioksidipäästöjä. Monissa julkisissa laitoksissa, kuten sairaaloissa, viilennys on lisäksi riittämättömästi mitoitettu, kun ilmaston lämpenemisen seurauksena meilläkin nähdään ennätyskuumia kesiä yhä useammin.

Kaukokylmää on jo jonkin verran käytössä, mutta viilennysputkistojen vetäminen tiheästi rakennettuihin kaupunkeihin on työlästä ja kallista. Isompien taajamien ulkopuolella kaukolämpö- ja kylmä eivät ole edes vaihtoehtoja. Kiinteistön viilennys voidaan toteuttaa ekologisesti ja pienillä kustannuksilla samasta geoenergiajärjestelmästä kuin lämmityskin. Samalla se lisää järjestelmän tehokkuutta. Kun kesällä jäähdytyksen tarve on suuri, syntyy ylimääräistä lämpöä, joka varastoidaan energiakaivokenttään talvea varten.

Maalämpö vaatii vain pienen porakaivon

Maalämpöjärjestelmät, pintalämpöjärjestelmät ja vesistölämpöjärjestelmät toimivat kaikki samalla periaatteella, mutta asettavat käyttöönotolleen hieman erilaisia vaatimuksia. Maalämpöjärjestelmää varten tarvitaan vain pieni porakaivo. Ainoa muu vaatimus maalämpöjärjestelmän asentamiselle on se, ettei tontti sijaitse metro- tai muun tunnelin yläpuolella. Keskikokoisen omakotitalon maalämpöjärjestelmää varten tehtävä porakaivo tai maalämpökaivo on yleensä 150-200 metriä syvä.

Maalämpö on jo pitkään ollut suosittu energiaratkaisu omakotitaloissa, mutta se on alkanut kasvattaa suosiotaan myös suurempien kiinteistöjen energiajärjestelmänä. Olemme asentaneet maalämpöä esimerkiksi sairaaloihin, ostoskeskuksiin ja tehtaisiin. Esitutkimuksemme ansiosta maalämpökaivojen määrä saadaan mitoitettua optimaalisesti myös erittäin suurissa kohteissa, jolloin järjestelmä toimii optimaalisesti taaten myös parhaan mahdollisen tuoton.

Viilennyksen ottaminen samasta järjestelmästä auttaa puolestaan lämmön varastoimisessa lämmityskautta varten.

Rototec on asiantuntija erityisesti suurien kiinteistöjen geoenergiaratkaisuissa.

Geoenergia tuo taloyhtiöille säästöjä ja tuottoa sijoittajille

Ekologisuutensa lisäksi geoenergiaratkaisulla voidaan myös vakauttaa taloyhtiöiden taloudellista tilannetta. Moniin taloyhtiöihin on myös syntynyt liikaa korjausvelkaa suhteutettuna talon osakkeiden arvoon. Pelastajaksi voi tulla geoenergia, jonka avulla iso osa taloyhtiön kulusta, lämmityksestä, on mahdollista leikata pois. Pääoman tuotto on keskimäärin 10 % ja reilusti myös jäähdytystä käyttävissä kohteissa jopa  15 %. Tämä tarkoittaa sitä, että kiinteistösijoittajan on mahdollista tienata geoenergiaratkaisun avulla suhteessa paremmin kuin uudella kiinteistösijoituksella.

Kaukolämmön hinta on 2000-luvun alkupuolelta lähtien tuplaantunut Suomessa. Päätös luopua kivihiilen käytöstä vuoteen 2029 mennessä lisää kaukolämmön hintapainetta entisestään. Samalla lämpöpumppujen, suunnittelun ja kaivonporauksen tekniikat kehittyneet sellaiselle tasolle, että geoenergiaa voidaan hyödyntää kaikenlaisiin kiinteistöihin omakotitalosta teollisuushalleihin, kauppakeskuksiin ja sairaaloihin. Suurimmissa kohteissa elinkaarivertailussa keskiverto kaukolämpöön geoenergia tuottaa omistajalleen lähes aina miljoonapotin.

EU-taksonomia ja Suomen ilmastopolitiikka

EU-taksonomia on yksi EU:n työkaluista ilmastotavoitteiden saavuttamisen vauhdittamiseksi. EU taksonomian tarkoituksena on yhdistää yritykset, rahoitussektori ja ilmastotavoitteet niin, että vihreisiin sijoituksiin on helpompaa ja edullisempaa saada vihreää lainaa. EU-taksonomia tuo yrityksille, sijoittajille ja päätöksentekijöille käyttöön asianmukaiset määritelmät, joiden osalta toimintaa voidaan kehittää ympäristön kannalta kestäväksi. EU-taksonomia luo turvaa sijoittajille,  auttaa yrityksiä muuttumaan ilmastoystävällisemmiksi ja luomaan vihreitä investointeja sinne, missä niitä tarvitaan.

Mitä energiatekoja Suomessa voidaan odottaa?

Vuoteen 2035 mennessä:

  • Suomi on hiilineutraali
  • Tuontiöljyn määrä laskee puoleen nykyisestä
  • Kuljetussektorin uusiutuva energia nousee 40 prosenttiin
  • Öljylämmityksestä luopuminen valtion rakennuksissa
    vuoteen 2025 mennessä

Energiaremonttituet ja kotitalousvähennys maalämpöön siirtyvälle

Asuinrakennusten ja kiinteistöjen energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin voi hakea erilaisia energia-avustuksia. Yhteen energiaremonttiin voi saada vain yhtä tukimuotoa.

TEM:n investointituki: TEM myöntää investointitukea yrityksille ja yhteisöille hankkeisiin, jotka edistävät energiansäästöä uutta teknologiaa hyödyntäen tai edistävät uusiutuvan energian käyttöä.

ARA:n energia-avustus: ARA:lta voi hakea avustusta rakennuksien energia-tehokkuuden parantamiseen. Avustus on enintään 4 000 tai 6 000 euroa asuntoa kohden.

ELY-keskuksen energiatuki: ELY-keskukselta voi hakea avustusta pientalojen öljylämmityksen vaihtamiseen kestävämpään lämmitysmuotoon. 2 500 euroa tai 4 000 euroa lämmitysjärjestelmästä riippuen.

Kotitalousvähennys nousee vuoden 2022 alussa öljylämmityksestä pois siirtyvälle.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousee 2250 eurosta 3500 euroon. Samalla korvausprosentti nousee nykyisestä 40 prosentista 60 prosenttiin.