Energiakeskustelun käydessä kuumana ja hiilineutraalisuustavoitteiden ollessa monen, niin yrityksen kuin kunnankin agendalla, on energian todellisilla päästömäärillä suuri merkitys.
Tähän asti on ollut vaikeaa todentaa energian todellinen päästömäärä. Tätä varten työntekijämme Jere Oksanen on kehittänyt laskentapohjan osana diplomityötään, jonka avulla voidaan todentaa geoenergiajärjestelmien käyttämän sähköenergian todelliset päästöt. Tavoitteena oli laskea tieteellisesti perusteltu geoenergian päästökerroin ja määrittää siten geoenergian potentiaali vastaamaan kiristyviin energiatehokkuus- ja kasvihuonekaasujen päästövaatimuksiin.
Tutkimuksen yhteydessä tarkasteltiin geoenergian päästövähennyksien kustannustehokkuutta, sekä geoenergiajärjestelmien yleistymisen vaikutusta tulevaisuuden energiaverkostoihin. Laskenta perustuu Suomen sähköntuotannon ja tuontisähkön tuntikohtaisen päästökertoimen määrittämiseen, sekä tarkasteltujen suurkohteiden tuntikohtaiseen lämpöenergiankulutukseen.
Tuntikohtaisen energiankulutuksen ja lämpöpumpun hyötysuhteen avulla laskettiin käytetyn sähköenergian määrä ja sen tuotannosta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt. Laskentapohjan avulla voidaan tarkastella eri kohteiden energiankulutusprofiilien, lämpöpumpun hyötysuhteen, sekä osatehomitoituksen vaikutuksia järjestelmän päästöihin, investointiin ja energiakustannuksiin.
Maalämpö oli lämmitysmuodoista vähäpäästöisin ja edullisin
Laskennan tuloksia, sekä vaadittavan investoinnin kannattavuutta vertailtiin kilpaileviin kasvihuonekaasupäästöjä tuottaviin lämmitysmuotoihin kuten öljyyn, maakaasuun, kaukolämpöön sekä suoraan sähkölämmitykseen tarkastelukohteissa. Tutkimuksessa käytettyjen keskiarvotuksien ja järjestelmäoletuksien perusteella geoenergia eli maalämpö on tarkastelluista lämmitysmuodoista selvästi vähäpäästöisin. Päästövähennyspotentiaali on merkittävä, etenkin kun huomioidaan erillislämmityksen kuuluvan kansalliseen taakanjakosektoriin. Lämpöpumppujen käyttämän sähköntuotannon päästöt vähenevät sähköntuotannon puhdistumisen myötä tulevaisuudessa myös entisestään.
Hyvän hyötysuhteen ansiosta geoenergian taloudellinen kannattavuus pysyy tasaisena sähkön hinnan tai korkojen noususta riippumatta. Geoenergiajärjestelmien yleistymisen ja osatehoisuuden aiheuttamia suuria tehopiikkejä voidaan pehmentää kysyntäjoustolla ja suuremmalla varaajakapasiteetilla.
Esimerkkilaskelma turkulaisesta As Oy Vähä Hämeen taloyhtiöstä
Turussa As Oy Vähä Häme vaihtoi maalämpöön vuoden 2018 lopussa ja säästöä on syntynyt paljon jo ensimmäisen vuoden aikana. Taloyhtiö sijaitsee aivan Turun keskustan kupeessa pienellä tontilla, jonka johdosta kohteen hybridilämmitysjärjestelmä vaati huolellista suunnittelua. Yhtiön kallioperä olosuhteet mitattiin ja kaivokenttä simuloitiin ja näin voitiin varmistua energian riittävyydestä koko laitteiston elinkaaren ajan. Toisessa vaiheessa kohteeseen asennettiin lämpöpumput, sekä uusittiin poistoilmapuhaltimet energiaa säästäviksi ja lämpöä kerääviksi. Myös älykäs etävalvonta-automaatio kuului asennukseen ja sen avulla voidaan todentaa kohteen säästöt reaaliajassa. Säästöt eivät siis jää arvailujen varaan vaan ne voidaan todentaa ja raportoida vaivattomasti.
Ensimmäisenä vuonna säästöä kertyi yli 20 000 euroa
Kohteen ensimmäisenä vuotena laskennallista säästöä kaukolämpöön verrattuna kertyi hieman yli 20 000 euroa, jolla maksetaan laitteen investointia takaisin. Vastikkeita ei tarvinnut siis investoinnin vuoksi nostaa vaan niitä voidaan tulevaisuudessa jopa laskea kun investointilaina pienenee. Huoltokulut mukaan luettuna investoinnin laskennallinen tuotto verrattuna aiempaan järjestelmään on 25 vuodessa ~470 000 €.
Hyvin kannattavan investoinnin lisäksi As Oy Vähä Häme pienentää lämmityksen hiilijalanjälkeään n. 80 %. Maalämmön käytön hiilijalanjäljestä esimerkkinä voidaankin hyvin pitää vuotta 2019 jolloin Turku Energian ilmoittamat päästöt olivat 144 kg CO2/MWh ja maalämmön päästöt kyseisessä kohteessa hieman alle 31 kgCO2/MWh tuntikohtaisesti laskien. As Oy Vähä Häme onkin siis säästänyt vuodessa 40 tonnia. CO2 päästöjä. Vaikka kaukolämpö vihertyy vauhdilla, niin myös maalämmön päästöt ovat vähentyneet jopa 20 % vuosien 2018 ja 2019 välillä. Maalämpöön siirtyminen onkin tehokkain tapa tehdä tuottoa laitteiston käynnistyspäivästä lähtien sekä pienentää hiilijalanjälkeä.
 |
Niko Pihlanen Haluatko keskustella
|
