Keskustelu tulevaisuuden energiamuodoista käy kuumana – niin poliittisella tasolla kuin kuluttajienkin keskuudessa. Monet ihmiset ovat vähentäneet lihan syömistä, lentämistä, autoilua jne., hiilidioksisipäästöjen vähentämiseksi. Puhutaan jopa ilmastoahdistuksesta, kun ilmastouutisia tulee joka suunnasta.
Jotta saamme ilmaston lämpenemistä hidastettua, meidän on YK:n ilmastoraportin mukaan muutettava elämäntapaamme perustavanlaatuisesti ja nollattava hiilidioksidipäästöt vuoteen 2050 mennessä. Keskustelu kivihiilen korvaamisesta on myös ajankohtainen, jos useat maat oikeasti aikovat olla hiilineutraaleja tuohon mennessä.
Suomenkin pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Polttamalla tuotettava energia vaikuttaa olevan Suomen poliittisessa keskustelussa yksi vahvoista vaihtoehdoista tulevaisuuden energiamuodoksi ydinvoiman lisäksi. Ydinvoimaan suhtautuminen on hyvin ristiriitaista ja polttamisen tuottamat pienhiukkaset eivät tue kestävää ilmastopolitiikkaa.
Onko polttaminen siis kestävää kehitystä? Ja miten kasvihuonepäästöjä voidaan oikeasti vähentää?
Vaikka meistä jokainen vähentäisi lihan syöntiä ja lentämistä, Sitran äskettäisen tutkimuksen mukaan asuminen muodostaa yli kolmasosan yksittäisen kuluttajan hiilijalanjäljestä (10 300 kg vuodessa). Yksi suurimmista teoista ilmaston hyväksi onkin lämmitysmuodon vaihtaminen fossiilisesta uusiutuvaa energiaa hyödyntävään. Sitran tutkimuksen mukaan maalämpö ekosähköllä on erittäin vähäpäästöinen ja ilmastoystävällinen vaihtoehto.
Uusiutuvaa energiaa on monessa muodossa ja usein tehokkain vaihtoehto esim. lämmitysmuodon vaihtamiseen onkin useamman eri energiamuodon yhdistelmä. Pohjoismaiden kallioinen maaperä on otollinen myös fossiilittoman geoenergian eli maalämmön hyödyntämiseen jopa suuriin kiinteistöihin. Tämä ilmainen, jalkojemme alla oleva energia odottaa vain ottamistaan ja tarjoaa lämmityksen lisäksi kaupan päälle myös viilennyksen.
Ruotsissa geoenergia on jo aito vaihtoehto – milloin Suomessa?
Ruotsissa geoenergiaa hyödynnetään paljon enemmän kuin Suomessa ja tämä sama keskustelu käytiin siellä jo kymmenen vuotta sitten. Ruotsissa lämmöntuotannosta tehdään geoenergialla jo 15 %. Vastaava luku Suomessa on vain noin 5 %. Geoenergia nähdään Ruotsissa nyt jo aitona energiavaihtoehtona, jolla voidaan lämmittää ja viilentää niin sairaaloita, kouluja, liikekiinteistöjä ja toimistorakennuksia kuin myös isoja taloyhtiöitä. Ruotsissa vähennetään hiilidioksidipäästöjä geoenergian avulla vuodessa noin 4,8 miljoonaa tonnia, kun Suomessa arviolta vain 0,8 miljoonaa tonnia. Rototecin tekemät energiakaivot vähentävät yli 0,2 miljoonaa tonnia hiilidioksipäästöjä vuodessa. Geoenergialla on mahdollista vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 3 miljoona tonnia seuraavan 10 vuoden aikana.
Joko yksinään tai yhdistettynä esim. aurinkosähköön geoenergia on todella kustannustehokas ja ilmastoystävällinen vaihtoehto. Geoenergia on jo olemassaoleva, toimiva, varma ja varteenotettava vaihtoehto, joka kannattaisi ottaa aktiivisemmin poliittiseen energiakeskusteluun mukaan, myös Suomessa.