Lämmitys ja viilennys muodostavat suuren osan keskivertoihmisen hiilijalanjäljestä. Ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja kiertotalous ovat siirtyneet pois kansalaisvaikuttamisesta trendisanoihin ja markkinavetoisiksi hankkeiksi. Tämän kokonaisvaltaisen kehityksen huomaa mm. EU:n elvytysrahaston kohdistamisesta, jossa vihreään siirtymään on budjetoitu 820 miljoonan euron kokonaisuus.
Mutta mitä tämä vihreä siirtymä sitten käytännössä tarkoittaa Suomelle, jossa talvi on kylmää ja jossa lämmitykseen kuluu normaalissa kerrostaloyhtiössä energiaa suomalaisen mediaanipalkan verran?
Valtiovarainministeriön mukaan vihreän siirtymän tavoitteena on vauhdittaa ratkaisuja, joilla vähennetään päästöjä, niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Näin geoenergian näkökulmasta hieno tavoite, joka on jo saavutettavissakin. Keinot vihreään siirtymään löytyvät hyvin jo nykyisten uusiutuvan energian ratkaisujen saralta.
Geoenergiassa on suuri energian varastointipotentiaali
Geoenergian suurin hienous tulee sen hyötysuhteesta ja monikäyttöisyydestä. Suomessa ollaan vielä opettelemassa mihin kaikkeen geoenergiaa voidaan käyttää. Hukkalämpöenergian potentiaali on Suomessa suuri. Tulevaisuudessa käyttökohteita voisi olla esimerkiksi kallioperän energiavarastona käyttäminen, johon ladataan energiakaivojen kautta lämpö- ja kylmäenergiaa. Lämpötilatasoiksi kelpaavat tyypillisesti muualle kelpaamattoman oloiset hukkaenergiat, jotka voidaan ladata energiakaivoihin myöhempää käyttöä varten.
Energiakaivokenttien latausta ilmasta kesäaikaan on myös tutkittu enemmän viime vuosina ja sen yleistyminen on vääjäämätöntä geoenergian yleistyessä pienillä ja ahtailla tonteilla. Käytännössä hukkalämpöenergiaa lataamalla saadaan vähennettyä porattavien energiakaivojen määrää, sekä parannettua maalämpöpumpun hyötysuhdetta lämmityskäytössä merkittävästi. Lue lisää myös HYBGEO projektistamme VTT:n, GTK:n, Tom Allen Seneran, Muovitech:in, Gebwell:in ja Bassotalo:n kanssa. Projektissa testataan Rototecin uutta poraustekniikkaa keskisyviin kaivoihin (600-1000 metriä) ja muiden yhteistyökumppaneiden uusinta lämpöpumppu- ja talotekniikkaa sekä kokonaisjärjestelmän seurantaa ja optimointia.
Myös jäähdytettävissä kohteissa on suuri potentiaali, sillä aiemmin on jouduttu investoimaan kahteen järjestelmään esimerkiksi vedenjäähdytyskoneikkoihin, jotka lauhduttavat ylimääräisen lämmön ilmaan ja kaukolämpöön. Maalämpökohteissa saadaan käytännössä hyvin pienellä lisäinvestoinnilla myös maasta jäähdytysenergiaa ja näin ollen ladattua lämpöä maaperään ilmaan hukkaamisen sijasta. Porattava metrimäärä vähenee, kaivoista saadaan lämpimämpää keruuliuosta eli saadaan myös pienemmät käyttökustannukset lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Myös lämmitysjärjestelmän helppo maisemointi on plussaa, sillä maalämmön olemassaolo ei näy ulospäin.
Huippu-urheilijatkin luottavat maalämpöön olympiakeskus Kuortaneella
Kuortaneen urheiluopisto päätti korvata turvelämmityksen geoenergialla, joka saa osan sähköstään aurinkosähköjärjestelmästä. Päästöt tippuvat huimasti urheiluopiston toiminnassa ja samalla opisto on lähempänä hiilineutraaliuttaan kuin koskaan. Maalämpöön siirtyminen säästää vuodessa noin 1350 tonnia hiilidioksidia, joka vastaa autolla ajoa yli 250 kertaa maapallon ympäri. Kuortaneella lämmitettävää pinta-alaa on 47 000 m2, joten ihan pienestä kokonaisuudesta ei ole kyse. Geoenergia (sis. maalämmön ja maaviileän) soveltuukin hyvin eri kokoisten kiinteistöjen ja kokonaisten asuinalueiden lämmitykseen ja viilennykseen.
Urheiluopiston toimitusjohtajan Jussi Töyrylän mukaan maalämpöinvestointi on osa opiston tavoitetta päästä hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä ja maalämpöinvestointi maksaa tällä rahoitusmallilla itsensä takaisin noin 15 vuodessa. Kuortaneelle Rototec poraa 104 lämpökaivoa, jotka ovat syvyydeltään 200-300 metrisiä. Lue lisää.
Päästöistä on mahdollista saada säästöjä kannattavasti
Tällä hetkellä suorasähkölämmitys on myös lähellä kaukolämmön keskiarvoisia päästöjä Suomessa. Alueellisia eroja toki tästä löytyy mutta keskiarvollisesti ei ole epäilystäkään geoenergian päästövähennyksistä. Geoenergiaa hyödyntämällä lämmityksessä käytetään vain kolmas- tai neljäosa sähköenergiaa kokonaislämmitysenergian tarpeesta, jolloin myös päästöt ovat tyypillisesti yli kolmasosan pienempiä suoraan sähkölämmitykseen verrattuna. Hyvänä esimerkkinä tästä löytyy mm. Gate 8 Business Park Vantaalla, jonka päästösäästöillä voisi ajaa 17 kertaa maapallon ympäri joka vuosi. Lue lisää.
Kulutetun sähkön päästöt ovat viime vuosina tippuneet suuresti uusiutuvien energianlähteiden lisääntymisen ansiosta. Tuulivoiman ja muun sääriippuvaisen voiman tasapainottamiseksi geoenergia onkin oiva ratkaisu. Geoenergiaa voidaan käyttää esimerkiksi sähköverkon kysyntäjouston ehdoilla sekä lämpöenergia-akkuna.
Geoenergia säästää rahaa ja vähentää päästöjä
Geoenergia on uusiutuvaa, kannattavaa, huomaamatonta ja säästää niin päästöjä kuin rahaakin. Eli mikäli energian ilmastoystävällisyys ja kustannustehokkuus kiinnostaa, on geoenergiassa oiva potentiaali.
Lopuksi haluan onnitella Helsinki Energy Challengen voittajia! Ratkaisunne olivat hyvin innovatiivisia. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan milloin ne ovat toteutettavissa. Teemme mielellämme yhteistyötä eri energiamuotojen ja ratkaisujen kanssa, jotta saadaan hiilineutraali tulevaisuus saavutettua mahdollisimman pian.
