Kuluneena kesänä on hikoiltu ennätyshelteissä. Uutiset kertoivat, että esimerkiksi elinsiirtoihin erikoistuneen Meilahden sairaalan leikkaussaleissa ja osastoilla lämpötilat nousivat 30 asteeseen. Hämeenlinnassa puolestaan on jouduttu perumaan leikkauksia. Lämpö vaikuttaa myös lääketurvallisuuteen.
Kaukoviilennystä on jo käytössä jonkin verran, mutta verkostojen vetäminen tiheästi rakennettuihin kaupunkeihin on työlästä ja kallista. Kun mennään pois isommista taajamista, kaukolämpö- ja viilennys eivät ole edes vaihtoehtoja. Siksi tuntuu järjettömältä, että meillä ei vieläkään käytetä laajamittaisesti lämmitys- ja viilennysmuotona geoenergiaa, jonka hyödyntämiseen maaperämme olisi huippuluokkaa koko maailmassa. Kun kiinteistöön asennetaan geoenergiajärjestelmä, samasta järjestelmästä saadaan lämmityksen lisäksi jäähdytys.
Norlannin Yliopistolliseen keskussairaalaan Uumajassa tehtiin kaukolämmön rinnalle geoenergiaratkaisu, jolla tuotetaan noin 20 % lämmityksestä ja noin 95 % jäähdytyksestä. Tämän ratkaisun ansiosta sairaala säästää energiakustannuksissa noin 1 200 euroa päivässä. Sairaalan johdon mukaan säästyneet rahat käytetään potilaiden hoitoon. Geoenergiajärjestelmää aiotaan vielä laajentaa. Suuri säästöpotentiaali tulee siitä, että sairaalassa tarvitaan lämmitystä ja jäähdytystä yhtä aikaa, ja kun kesällä jäähdytyksen tarve on suuri, syntyy ylimääräistä lämpöä, joka varastoidaan energiakaivokenttään talven lämmityskautta varten.
Mitä geoenergia on?
Geoenergia on arkisemmin maalämpöä, mutta yhä useammissa kohteissa samoista energiakaivoista otetaan myös viilennystä. Siksi geoenergia on osuvampi nimi tälle uusiutuvan energian muodolle, jossa tyypillisesti vähintään 2/3 osaa energiasta saadaan maasta täysin ilmaiseksi. Geoenergian suurista eduista ja hyödyistä huolimatta sen tunnettuus on yleisesti suhteellisen huono. Geoenergian hyödyt verrattuna vaikkapa aurinko- ja tuulienergiaan ovat kiistattomat, mutta harva tuntee geoenergiaa ja sen etuja edes kohtuullisesti.
Samaan aikaan kun kaukolämmön hinta 2000-luvun alkupuolelta lähtien on tuplaantunut Suomessa, ovat lämpöpumppujen, suunnittelun sekä kaivonporauksen tekniikat kehittyneet sellaiselle tasolle, että geoenergiaa voidaan hyödyntää kaikenlaisiin kiinteistöihin omakotitalosta teollisuushalleihin, kauppakeskuksiin ja sairaaloihin. Suuremmissa kohteissa elinkaarivertailussa keskivertokaukolämpöön geoenergia tuottaa omistajalleen lähes aina miljoonapotin.
Isoja säästöjä taloyhtiöille, tuottoja sijoittajille
Geoenergia tuo vakautta myös taloyhtiöiden taloudelliseen tilanteeseen. Osa Suomen taloyhtiöiden taloudenpidosta ei ole kovin ammattimaista ja korjausvelkaa on kertynyt liikaa talon osakkeiden arvoon suhteutettuna. Tämä korostuu muuttotappiopaikkakunnilla, joissa talon arvolla on usein laskeva trendi ja paikallinen monopolienergia on kallista. Asia muodostuu todelliseksi ongelmaksi silloin, kun taloyhtiössä tulee eteen välttämättömiä remontteja, kuten katto-, LVI- tai vaikkapa sähköremontti eikä pankki ole enää halukas rahoittamaan remontteja yhtiön huonon taloudellisen tilanteen vuoksi.
Joissakin kohteissa pelastajan roolissa on toiminut geoenergiaratkaisu, jolloin taloyhtiön suurimmasta kulusta, lämmityksestä, voidaan leikata iso osa pois maalämmön avulla. Ja kun vaikkapa LVI-remontti on niputettu yhteen maalämmön kanssa, säästöt alkavat rullata heti ja yhtiön kassavirta muuttuu positiiviseksi, jolloin pankki on taas halukas myöntämään lainaa yhtiölle.
Investointi uusiutuvaan geoenergiaan on usein todella tuottoisaa. Keskimääräinen sijoitetun pääoman tuotto on noin 10 % paikkeilla, ja kohteissa, joissa on suuri jäähdytyksen tarve, se on parhaimmillaan jopa 20 % luokkaa. Kiinteistösijoittaja voi tienata vaihtamalla kauko- tai öljylämmityksen maalämpöön suhteessa enemmän kuin sijoittamalla uuteen kiinteistöön.
|
Tuomas Nikkinen Haluatko keskustella
|
