Rototec » Rototec yrityksenä

Rototec yrityksenä

Rototec on perustettu vuonna 2007. Nykyään Rototec-konsernin muodostavat neljä operatiivista yhtiötä: Rototec Oy, Rototec AB (Ruotsi), Rototec AS (Norja) ja Rototec Consulting. Rototec palvelee valtakunnallisesti jokaisella toiminta-alueellaan. Vuonna 2016 Rototecin liikevaihto oli 37 m€. Rototec työllistää 50 henkilöä.

Tavoitteet ja arvot

Rototec on innovatiivinen geoenergian edelläkävijä. Haluamme olla energiavallankumouksen etujoukoissa tekemässä parempaa huomista tuleville sukupolville. Uskomme siihen, että ilmastonmuutoksen pahimmat skenaariot ovat estettävissä uusiutuvaa energiaa suosivalla politiikalla. Meillä Pohjoismaissa on jalkojemme alla kaikki, mitä tarvitsemme kiinteistöjen lämmitykseen ja viilennykseen. Kannustamme kaikenkokoisia kiinteistöjä vapautumaan sanelupolitiikasta ja valitsemaan itsenäisen, uusiutuvan ja edullisen energian.

 

Rototecin tarina

Mikko Ojanne, 37, on kasvattanut suomalaisen energiakaivojen poraajan Rototecin yhdeksässä vuodessa Euroopan suurimpien alan yritysten joukkoon. Yli 30 000 poratun energiakaivon kokemuksella puhuva ruotsinsuomalainen Ojanne tuli alalle kuin vahingossa. ”Olen aina ollut teknisesti ajatteleva ja pohdiskeleva kaveri, vaikka minulla ei ole alan korkeakoulututkintoa. Tutustuin 24-vuotiaana vesikaivoyrittäjä Lasse Hautaseen Ruotsissa, kun myin Puustellilla keittiöitä ja hän oli asiakkaani. Tulimme hyvin juttuun ja kerran pyysin päästä katsomaan hänen työtään. Lasse sanoi minulle, että maalämpöporauksissa voisi olla tulevaisuuden mahdollisuus, vaikka niitä oli tehty Ruotsissa jo 40 vuotta.”

Asiat etenivät nopeasti siihen pisteeseen, että Ojanne perusti energiakaivoporausyrityksen Hautasen tukemana. ”Kahdessa vuodessa kasvatin yritykseni liikevaihdon nollasta neljään miljoonaan euroon. Ajattelin ihan toisella tavalla kuin konservatiivisella porausalalla oli tapana. Minulla oli selkeä visio, johon kuului omakotitaloja suurempien maalämpökohteiden teko.” Ojanteen yrityksen rakettimainen kasvu herätti Tukholman pörssin First North -listalla olevan ruotsalaisen maalämpöyrityksen huomion. Yrityskaupat tehtiin, ja Ojanne jäi yritykseen palkkajohtajaksi. Kaupantekovaiheessa myyjällä ja ostajilla oli samanlainen ajatus yrityksen tulevaisuudesta, mutta vuoden kuluttua yhteistä visiota ei enää löytynyt. ”Halusin kehittää toimintaa eri tavalla. Yrityskaupan ansiosta toteutin oman haaveeni ja sijoitin rahani uudelleen. Minulla oli kilpailukielto Ruotsissa, joten päätin aloittaa energiakaivotoiminnan veljeni Timon kanssa Suomessa.” Ruotsiin muuttaneiden suomalaisvanhempien poika oli onneksi päättänyt 15-vuotiaana opetella suomen kielen.

4,5 TUUMAN PORAREIKÄ

Ojanne on omasta mielestään ollut Suomessa kuin aura-auto konservatiivisella alalla. Geoenergian porareiät oli ennen tapana tehdä 5,5-tuumaisiksi vaikka matemaattisesti ja fysikaalisesti parempi olisi ollut 4,5. ”Pikkuhiljaa, kun jääräpäisesti jatkoimme pienempien porareikiemme kanssa, muutkin alkoivat kääntyä samaan kokoon.” Suomessa geoenergian kasvu on ollut nopeaa. Ojanteen mukaan esimerkiksi kaukolämpö ei tällä hetkellä pysty kilpailemaan hinnan ja vihreyden kanssa. ”Kaukolämmössä on hinnan kipuraja tullut vastaan. Urani alussa tehtävänämme oli viedä omakotitalon öljykattila pois ja hoitaa tilalle asiakkaan toimiva vihreä vaihtoehto eli maalämpö. Kun teknologia ja hyötysuhteet ovat kehittyneet, myös suuremmat kiinteistöt ovat kiinnostuneet samasta. Lämmityksen ja viilennyksen yhdistelmässä hyötysuhteemme ovat merkittävän hyviä.”

Geoenergiaa osataan nykyään hyödyntää monipuolisemmin. Kenttä voidaan luoda vähemmällä porauksella. Maaperästä voidaan kerätä viilennys kesällä ja jättää lämpö maahan. Talvella lämpö käytetään ja jätetään viileys odottamaan kesää.

NUORI LIMSAKAUPPIAS

Yrittäjän elämä ja rahan poikimaan pistäminen on ollut Ojanteelle tuttua jo pikkupojasta lähtien. Tavallisen duunariperheen poika loi itselleen kesätyöpaikan jo 12-vuotiaana, kun hän myi limsaa soutuveneestä lähijärven viidelle eri uimarannalle. Kesäloman päätytty nuoren yrittäjän kassassa oli 7 000 kruunua. ”Ostin viidellä kruunulla kokispullon ja soudin rannalle. Keksin markkinoida pulloa huudolla: Kuka haluaa viimeisen kokiksen? Myin pullon kymmenellä kruunulla, soudin kauppaan takaisin ja ostin yhden kokiksen ja fantan. Sitten myin viimeisen kokiksen ja fantan. Siitä se lähti”, Ojanne muistelee.

Ojanteelle suomalainen liiketoimintatapa oli uusi maailma. Suoraviivaisuus mietitytti. ”Alussa hankimme suomalaisia kontakteja ja suomalaisen toimitusjohtajan. Näin saimme suomalaisen kulttuurin suoraan yrityksen johtoon. Siihen toimme parhaat käytännöt Ruotsista emmekä unohtaneet kokoustamista eli mötet på mötet -tapaa toimia.” Veljesten yrityksessä hierarkia on matala ja yhdessä tekeminen tärkeää. ”Voin kysyä asentajilta, miten joku päätös kannattaisi tehdä. Haluan, että hän voi aidosti kertoa mielipiteensä ja vaikuttaa asioihin.”